Testaa, mikä luonnonkukka olet!
Veronica chamaedrys
Olet nurmitädyke. Pieni, suloinen ja syvän sininen. Yksittäinen kukka on huomaamaton, mutta nurmitädykkeet muodostavat yhdessä kuin palan taivasta niityn keskelle. Kukan lehdet ja varsi on pehmeän karvainen. Arkisesta nimestä huolimatta nurmitädykkeessä on jotain traagista: Yksi kukka elää vain hetken. Aamulla kukka avautuu, mutta illalla jo varisee maahan. Myös nimen taustatarina on jännittävä: Tädykkeiden suvun tieteellinen nimi Veronica tarkoittaa yhden tulkinnan mukaan "oikeaa kuvaa" (Vera = tosi, icon = kuva). Legendan mukaan Veronica-niminen nainen olisi pyyhkinyt ristiä kantavan Jeesuksen kasvoilta hien ja veren kankaan palaseen, johon painautui kuva Kristuksen kasvoista. Joku voi nähdä tädykkeiden kukissa ihmiskasvot, kun tarkkaan katsoo.
Joka kesä vietetään Luonnonkukkien päivää, jolloin järjestetään retkiä ympäri maata. Tervetuloa hullaantumaan luonnonkukkien maailmasta: www.sll.fi/luonnonkukat
Campanula patula
Olet harakankello. Hoikka, pitkänhuiskea kaunokainen, joka nousee muiden kukkien yläpuolelle kohti aurinkoa. Tyydyt kuitenkin vähään ja viihdyt vähäravinteisilla niityillä ja tienpientareilla. Olet sosiaalinen ihmisen seuralainen eivätkä kaukaiset korpimaat sinua kiinnosta. Harakankello on tullut maahamme luultavasti jo kauan sitten ihmisen mukana, mikä näkyy edelleen. Kukka kasvaa oikeastaan vain ihmisen muokkaamissa avoimissa ympäristöissä. Sinulla on suuri suku: kellojen sukuun kuuluu yli 300 lajia. Sukulaisistasi kissankello taitaa kuitenkin olla se kaikkein suosituin, ja jäät joskus kauneudestasi huolimatta sen varjoon.
Joka kesä vietetään Luonnonkukkien päivää, jolloin järjestetään retkiä ympäri maata. Tervetuloa hullaantumaan luonnonkukkien maailmasta: www.sll.fi/luonnonkukat
Geum rivale
Olet ojakellukka. Viihdyt rehevillä kasvupaikoilla, kuten puronvarsilla, korpimetsissä ja ojanvarsilla. Olemuksesi on nöyrä ja nuokkuva. Kaukaa katsottuna kukka näyttää vaatimattomalta, mutta lähempää se näyttää lähes taianomaiselta. Kansanomaisten nimien suuresta määrästä päätellen ojakellukka on ollut suomalaisille tuttu kautta aikojen. Arvellaan jopa että lajin nuokkuvissa kukissa tai pallomaisissa hedelmystöissä on nähty jotain yhdennäköisyyttä pässin jalkovälin killuttimiin ja näistä juurevista nimistä on siistitty lajin nykyiselleen vakiintunut nimi kellukka. Jotain kansanomaista ja reteää sinussa siis taatusti myös on!
Joka kesä vietetään Luonnonkukkien päivää, jolloin järjestetään retkiä ympäri maata. Tervetuloa hullaantumaan luonnonkukkien maailmasta: www.sll.fi/luonnonkukat
Geranium sylvaticum
Olet metsäkurjenpolvi, näyttävä ilmestys lehtomaisten metsien puiden suojassa. Sinä et jää huomaamatta tuodessasi väriloistoa metsän keskelle. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, sanotaan. Ja metsäkurjenpolvella niitä riittää. Itse Carl von Linné on todennut, ettei metsästä löydy komeampaa kukkaa kuin metsäkurjenpolvi. Metsäkurjenpolvi mukautuu elinympäristön mukaan. Sen kukkien väri ja koko vaihtelevat ehkä enemmän kuin millään muulla metsäkasvillamme. Yleensä metsäkurjenpolven kukat ovat muuten kaksineuvoisia.
Joka kesä vietetään Luonnonkukkien päivää, jolloin järjestetään retkiä ympäri maata. Tervetuloa hullaantumaan luonnonkukkien maailmasta: www.sll.fi/luonnonkukat
Stellaria graminea
Olet heinätähtimö. Hentorakenteisena ja hiljaisena jäät helposti huomaamatta. Heinätähtimö ei viihdy luonnon keskellä, vaan kaipaa aina ihmisen vaikutuksen elinympäristöönsä. Tarkemmin katsoessa olet kaunis kuin kukka. Joskus ryhmässä on voimaa – yhdessä muiden lajitovereittesi kanssa olet näyttävä niittylaji. Kaunis heinätähtimö sopii vaikka morsiamen hääkimppuun. Parhaimmillaan se on kuitenkin koristaessaan tähtien lailla niittykukkien seassa.
Joka kesä vietetään Luonnonkukkien päivää, jolloin järjestetään retkiä ympäri maata. Tervetuloa hullaantumaan luonnonkukkien maailmasta: www.sll.fi/luonnonkukat
Vicia cracca
Olet hiirenvirna. Nojailet rennosti toisiin kukkiin ja kiipeät kohti valoa. Kiipeilytaidon ansiosta sinun ei tarvitse käyttää energiaa paksumman varren kasvattamiseen. Hyödyt ehkä muista, mutta olet myös perhosten ystävä. Hiirenvirna on useiden päiväperhostoukkien ravintokasvi, kuten virnasinisiiven, peltovirnaperhosen ja virnaperhosen sekä hopeasinisiiven, kangasperhosen ja vaaleakeltaperhosen. Esi-isäsi nauttivat meren rantojen tyrskeistä, ja vieläkin meren rannoilla viihtyy sukulaisia, jotka ovat varsin karvaista sakkia. Hiirenvirna on joustava, sillä se selviä pitkien versojuurien avulla monenlaisissa ympäristöissä. Sen hedelmät ovat lajille tunnusomaisia palkoja. Siitä nimikin. Niissä kypsyy pallomaisia, sitkeäkuorisia siemeniä, joita kansa on pienen kokonsa vuoksi kutsunut hiiren herneiksi. Ei niistä kyllä ravinnoksi ole, sillä siemenet ovat lievästi myrkyllisiä.
Joka kesä vietetään Luonnonkukkien päivää, jolloin järjestetään retkiä ympäri maata. Tervetuloa hullaantumaan luonnonkukkien maailmasta: www.sll.fi/luonnonkukat
Ranunculus acris
Olet niittyleinikki. Kaikki tuntevat sinut – vai tuntevatko? Arkinen niittyleinikki on itse asiassa komea ja hyvin monimuotoinen laji. Eteläinen alalaji piennarniittyleinikki (ssp. acris) vastaa useimpien mielikuvaa luontoretkiltä tutusta niittyleinikistä. Se ei ole suinkaan ainoa, vaan alalajeja on runsaasti. Et ole myöskään se kaikkein turvallisin valinta. Niittyleinikki saa kukkia rauhassa lehmien laitumilla, sillä karja ei yleensä kajoa myrkylliseen kasviin. Laji on myös ihmiselle epäterveellinen, joten varokaahan vihamiehet!
Joka kesä vietetään Luonnonkukkien päivää, jolloin järjestetään retkiä ympäri maata. Tervetuloa hullaantumaan luonnonkukkien maailmasta: www.sll.fi/luonnonkukat